Viimekertaisessa hanttikortissa #183 neljäksi bimboksi kloonattu Elvis Presley tekee paluun alkuperäisenä hunksina. Billy Strangen ja Scott "Mac" Davisin säveltämä mahtipontinen iskelmä Charro! on ehdottomasti Elviksen elokuvasävelmien parhaasta päästä, ellei jopa kaikkein paras. Biisi on kuitenkin melko huonosti tunnettu. Alunperin se julkaistiin vain singlenä Strangen ja Davisin myös kynäilemän Memories-biisin kera.
Billy Strange vastasi Nancy Sinatran kultakauden sovituksista ja soitti kitaraa muun muassa sellaisilla legendaarisilla levyillä kuin Loven Forever Changes ja The Beach Boysin Pet Sounds. Mac Davis soitti Sinatran bändissä ja teki 70-luvun alusta lähtien uraa country-artistina. Yhdessä Strange ja Davis tunnetaan ehkä parhaiten heidän Elvikselle Charro!:n jälkeen tekemästään menestyskappaleesta In The Ghetto (1969).
Sergio Leonen ohjaama trilogia A Fistful of Dollars (1964), For a Few Dollars More (1965) ja The Good, the Bad and the Ugly (1966) oli valtava kansainvälinen menestys. Se synnytti kokonaisen italowestern-elokuvagenren, mutta inspiroi myös amerikkalaisia elokuvantekijöitä yrityksiin pääosin television puolelle siirtyneen westernin parissa.
Charro!:n ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja Charles Marquis Warren oli tehnyt lännenelokuvia jo 40-luvun lopulta lähtien, mutta television suositut lännensarjat Gunsmoke ja Rawhide olivat hänen pääluomuksiaan. Rawhide-sarjassa näytellyt, Leonen trilogiassa kuuluisuuteen noussut ja Ted Postin amerikkalaisessa Hang 'Em High -menestyslänkkärissä (1968) näytellyt Clint Eastwood kuitenkin hylkäsi Charro!:n pääosan.
Leffakautensa loppumetreillä sinnitellyt rock 'n' rollin kuningas toivoi Jess Waden roolista näyttelijänuransa pelastusta. Rahansa likoon pannut Warren toivoi kuuluisan pääosanesittäjän vetävän teattereihin valtavia katsojamääriä, ja poisti varmuuden vuoksi lopullisesta versiosta kaikki alkuperäisen käsikirjoituksen alastomuutta ja väkivaltaa sisältäneet kohtaukset. Elvis kertoi pettyneensä elokuvaan jo kuvauksissa, eikä leffa sitten menestynytkään. Fanitkin pettyivät, kun parrakas Presley ei laulanut filmissä nuottiakaan.
Warrenin elokuvaura loppui tähän, mutta Elvis näytteli vielä kahdessa vuonna 1969 ensi-iltaan tulleessa leffassa. Miehen musiikillinen ura oli jo saanut käänteentekevän piristysruiskeen NBC-TV Specialissa (myöhemmin tunnettu nimellä '68 Comeback Special) joulukuussa 1968. Strangen ja Davisin Elvikselle tekemän A Little Less Conversationin (1968) JXL-remiksaus nousi kesällä 2002 listakärkeen parissakymmenessä maassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti