Turun Dynamossa järjestetyllä Elämän valttikortit -klubilla vierailleet dj:t soittivat elämänsä 50 tärkeintä kappaletta - hienoja ja viileitä biisejä.
Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.
Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.
maanantai 27. kesäkuuta 2011
#176: Lo-Fiction - Jori Hulkkonen featuring Jerry Valuri (2005)
Konemusiikin elävä legenda, suuren yleisön keskuudessa vielä verrattain tuntematon Jori Hulkkonen on nyt asunut kotikaupungissani noin kymmenen vuoden ajan. Hulkkonen on julkaissut musiikkia 90-luvun puolivälistä lähtien liki lukemattomien aliaksien alla, mutta suurin osa miehen omaa nimeä kantavista house- ja techno-levyistä julkaistiin vuoteen 2008 asti ranskalaisella F Communications -merkillä.
Toiseksi viimeisellä F Communications -pitkäsoitollaan Dualizm Hulkkonen kokeili erilaisia popahtaviakin tyylejä vierailevien vokalistien kanssa. John Foxxin ja vanhan yhteistyökumppani Tigan kaltaisten isojen nimien ohessa albumin yksi raita, Lo-Fiction, äänitettiin tuntemattoman vokalistin, Jerry Valurin, kanssa.
Valuri oli fiitannut kolmella biisillä jo Hulkkosen vuonna 2002 julkaistulla Different-albumilla. Edelleenkään Valurin henkilöön ei kiinnitetty huomiota, sillä Kalle Kotilan ja Tomi Malakiaksen ohjaamalla Lo-Fictionin humoristisella / traagisella animaatiovideolla laulaa Hulkkosen jussipaitainen kapteeni Kirk -hahmo. Ihmisen ja koneen rakkaustarina päättyy siinä onnettomasti.
Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyneellä Processory-duon erinomaisella debyyttialbumilla Hulkkonen pääsi toteuttamaan pop-bändiambitioitaan. Valuri vastasi teksteistä ja "prosessoiduista" vokaaleista; Hulkkonen kaikesta muusta. Julkisuutta karttavan Valurin henkilöllisyys pysyi mysteerinä, ja albumi unohdettiin odottamaan kaltaisteni jälkikirjoittajien rehabilitointia.
Processoryn juuri ilmestyneellä eeppisellä kakkoslevyllä Change is Gradual Valurin prosessoidut vokaalit ovat ennallaan, mutta myös Hulkkosen synataustat virtaavat esikoista nestemäisemmin. Amerikkalainen Sugarcane Recordings -levymerkki on työstänyt tunnelmallisesta Nightfall-kappaleesta youtube-videon, mikä hyödyntää ranskalaisen uuden aallon elokuvaohjaaja Jean-Luc Godardin Alphaville-leffan (1965) naistähden Anna Karinan kuvankaunista hahmoa.
PS.
Change is Gradual -albumin jatkoksi julkaistaan tukku remiksejä. Aeroplane-nimellä operoiva belgialainen Vito De Luca on remiksannut Nightfallista vauhdikkaan discoversion, minkä youtube-video nojaa loogisesti Godardin ja Karinan yhteistyöhön - tällä kertaa elokuvassa Vivre Sa Vie (1962). Rumpukone Roland TR-808:n 31-vuotisen taipaleen kunniaksi Hanttikorttien kesäkuun kävijämäärä ylitti eilen 808:n rajapyykin. Kiitos siitä lukijat.
Tunnisteet:
Aeroplane,
Anna Karina,
electro,
electro pop,
electronica,
Jean-Luc Godard,
Jerry Valuri,
Jori Hulkkonen,
Kalle Kotila,
Processory,
synth pop,
Tomi Malakias,
Vito De Luca
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lo-Fi Fiction olis päässyt omaan top-50 valttikorteissa jos olisin niitä päässyt ikinä esittämään.
VastaaPoistaKiitokset kommentista GB! Ehkä valttikortit jatkuu myöhemmin tehokkaammin markkinoidulla konseptilla, ja pääset esittelemään oman listasi kansalle?
VastaaPoistaItse valitsin Lo-Fictionin mukaan videonsa ansiosta. Olisin tässä keskittynyt Processory-nimen alla tehtyyn musiikkiin, mutta pidän Nightfallista enemmän kuin videobiisi Take Me To Your Leaderista.