#177: I Love America - Patrick Juvet (1978)

Ranskalainen tuottaja Jacques Morali on apurinsa Henri Belolon kanssa gay-discon legendaarisimpia nimiä. The Ritchie Family -trion ja suurimman menestysartikkelin Village Peoplen ohessa Morali tarttui chanson-iskelmälaulajasta glam pop -artistiksi muuntautuneeseen Patrick Juvetiin ja teki kansallisesta kuuluisuudesta pariksi vuodeksi kansainvälisesti tunnetun supertähden.

Moralin, Juvetin ja Village People -laulaja Victor Willisin yhteistyön ensimmäinen hedelmä I Love America on juustoisen eurodiscon ultimaattinen huipentuma. Sen ylistys luvatulle maalle ja sen musiikille vaikuttaa aluksi niin kirkasotsaisen kritiikittömältä, että on pakko oksentaa.

Lähemmin tarkasteltuna kyse on tietenkin nerokkaasta ironiasta ja amerikkalaisuuden perusrakenteita nakertavasta myyräntyöstä. Juvetin Amerikka on valtava disco, missä kaikkialla soi loistava musiikki: mustien funk, puertoricolaisten salsa, punaniskojen country & western ja rock'n' roll. 'Iloinen' ja rento tunnelma vallitsee rannikolta rannikolle.

Sveitsiläissyntyinen Patrick Juvet teki kaksi vuotta mallintöitä Düsseldorfissa, ennen kuin muutti Pariisiin luomaan musiikkiuraa vuonna 1970. Pitkähiuksinen ja korkeaposkipäinen Juvet onnistui nopeasti kaikessa mihin ryhtyi, ja popstarojen elämäntapa oli tuttua Juvetille jo 70-luvun puolivälissä, milloin hän kruisaili limusiineilla ja poltteli rahaa sekä päihteitä yöklubeilla ystävänsä Jean-Michel Jarren kanssa.

Patrick Juvetin The Bee Gees -falsetti ja hauras imago oli kaukana Village Peoplen Tom of Finland -machotyypeistä. Nuorena ja naivina en ymmärtänytkään, miksi Rob Halford ja Freddie Mercury halusivat pukeutua Village People-formuihin, mutta Juvetin tarttuva discomeininki tarttui kuin takiainen.

Single nousi USA:n klubilistan viidenneksi ja Britannian singlelistan 12:ksi. Suomessa Juvetin ainoa listamerkintä on Got A Feeling -albumin nimikappaleella. Valintatalon Levypaikkoihin dumpatut edulliset Casablanca-levymerkin jenkkipainokset selittänevät asian. Kappaleen herkullisia instrumentaaliosuuksia sisältävä neljätoistaminuuttinen versio täyttää Got A Feeling -albumin b-puoliskon.



Discon mainstream-suosion hiivuttua 80-luvun alussa Juvet levytti ensin soft rock -tyylisen albumin Still Alive, ja palasi tämän jälkeen vanhaan chanson-tyyliinsä aiempaa kehnommalla menestyksellä. Full Intention -niminen trancepumppu teki biisistä geneerisen versionsa vuonna 1996, ja lopulta 70-lukulainen nostalgia nosti Juvetin uudestaan esille.