#172: Tornionmäki - Vaasankatu All Night Long - Kakka-Hätä 77 (2011)

Pohjustin tämänpäiväistä hanttikorttia näkemällä viime yönä unen, missä Remu Aaltonen ja Dave Lindholm taputtelivat Kakka-Hätä 77 -yhtyeen biisintekijää ja laulajakitaristia Teemu Bergmania selkään. "Sä olet hyvä jäbä, jatkat meidän työtä dude", Remu ja Dave sanoivat. Heräsin omaan huutooni ennenkuin Teemu ehti vastata.

Tutustuin Turkuun muuttaneeseen Bergmaniin vuosituhannen alussa. Nuori mies oli skarppi ja tyylitietoinen kaveri, joka tiesi vanhasta punkista enemmän kuin kukaan koskaan. Seuraavana talvena ostin häneltä Tinatuopissa hänen 20 Dollar Whore -bändinsä EP:n Teenage Fuckin' Boredom (2001). Seiskatuumainen sisälsi parasta Suomessa Widowsin jälkeen tehtyä englanninkielistä melodista punkkia.

Aika erilaista kamaa oli seuraavana kesänä tamperelaisesta divarista bongaamani kouvolalaisen Jessie Garon & Sexorcistsin ensimmäinen EP Terror In Disco (1997). Taiteilijanimellä Sex Boy bassoa soittanut Bergman oli tehnyt seiskalle biisin Fucked-Up Dude, mikä taitaa olla hänen ensimmäinen levytetty biisinsä. Jo siitä biisistä löytyy kitarasoolosta ja JG:n laulusta huolimatta Bergmanin myöhemmän tuotannon sanomaa. Johdonmukainen jäbä.

Parin vuoden päästä ilmestyi sitten The Heartburnsin ensimmäinen splittiseiska tku trashinin kanssa. Biisit olivat tarttuvampia ja nopeampia, soitto napakampaa ja soundit räkäisemmät. The Heartburnsin seiskoista ja spliteistä Bergmanin maine lähti kasvamaan. Kun Teemu myöhemmin muutti Helsinkiin ja perusti uuden The Heartburnsin, bändin turkulaisesta kokoonpanosta muotoutui The Dwyers, missä toista kitaraa soittaa Kakka-Hätä 77:n rumpali ja toinen puuhamies Mirko Metsola.

Kakka-Hätä 77 on Bergmanin yhtyeistä tunnetuin. Tinatuoppikantinen Kakkahätä tappaa -EP ilmestyi vuonna 2006 ja vain muutama päivä sitten sain hankittua vinyyliversion bändin toisesta albumista Huoltoasemalle unohdettu mies. Viiteen vuoteen on mahtunut mm. läjä 2000-luvun parasta suomenkielistä punkkia, mahtavia ja ei-niin-mahtavia keikkoja, Bergmanin motivaatio-ongelmia ja läjä 2000-luvun parasta englanninkielistä punkkia Nazi Death Campin kanssa ynnä kaksi singleä Vaasankatu SS:n kanssa, miljoona kilometriä USA:n kiertueella syksyllä 2010 ja kotimaan rundi Laman kanssa keväällä 2011.

Uudella huhtikuussa äänitetyllä albumilla on tuttu nihilistinen meininki itseironian ja huumorin tuolla puolen. Bergman havainnoi suomalaista yhteiskuntaa omalla tyylillään vähintään yhtä terävästi kuin Pelle Miljoona & N.U.S. aikanaan. Teksteissä etenkin Kouvolaa mainostetaan asiallisena asuinpaikkana. LP:n soundit ovat usein ruvelle masteroituihin Bergman-seiskoihin verrattuna yllättävän selkeät. Selkäytimestä kumpuava Bergmanin, toisen kitaristi Räpelön, basisti Juuso Laineen ja Metsolan yhteissoitto kulkee napakasti.

Kakka-Hätä 77 sopii minulle, joka haluan punkkini tiukkana, melodisena, räkäisenä, kenties kusipäisenä sekä tyhmänä, mutta en missään tapauksessa aivottomana ja löysänä junttimeininkinä. Bergmania onkin viime aikoina hehkutettu joka puolella, ja hyvästä syystä. Miehen tähänastinen taival kiteytyy Mika Kaurismäen leffan nimeä ivaillen nimetyssä (tai sitten ei) biisissä Tornionmäki - Vaasankatu All Night Long.