Turun Dynamossa järjestetyllä Elämän valttikortit -klubilla vierailleet dj:t soittivat elämänsä 50 tärkeintä kappaletta - hienoja ja viileitä biisejä.

Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

#171: Lapsuuden loppu - Hector (1974)

Cumulus-yhtyeessä vuosina 1969-1974 vaikuttaneesta folk-laulaja, sanoittaja, kääntäjä ja radiotoimittaja Heikki Harmasta tuli Herra Mirandos- (1973) ja Hectorock 1- (1974) sooloalbumiensa myötä Suomen suosituin rock-artisti.

Hectorin glam rock -imago ja populaarikulttuuria ja okkultismia yhdistelleet nokkelat tekstit vetosivat oman sukupolvensa musiikillista ääntä etsiviin varhaisnuoriin ja lapsiin. Minua kahdeksan vuotta vanhempi teini-ikäinen enoni luki Suosikkia ja omisti muutamia LP-levyjä, joita kuuntelin ahkerasti mummolassa. Hectorock 1 oli yksi niistä.

Olin samoihin aikoihin siirtynyt kirjastossa loppuun kahlatuista lasten- ja nuortenkirjoista aikuisten osastolle. Edgar Rice Burroughsin Mars -sarjan jälkeen löysin Erich von Dänikenin "tieteelliset" teokset ja Ray Bradburyn scifi-klassikon Marsin aikakirjat.

Mainostelevision järjestämään Syksyn sävel -laulukilpailuun lokakuussa 1974 osallistunut Lapsuuden loppu sai nimensä ja teemansa Arthur C. Clarken samannimisestä vuotta aikaisemmin suomeksi ilmestyneestä romaanista. En usko, että luin kirjaa, ennen kuin näin Hectorin kiehtovan ja pelottavan esityksen televisiosta. Kirjaston scifi-hyllystä löytyi sen jälkeen pääasiallinen lukemistoni teini-ikään saakka.

David Bowieta ja Peter Gabrielia fanittanut Hector pukeutui esitykseen esikuviensa tavoin teatraalisesti - Cumulus-yhtyeen tv-sketsissä aiemmin käytettyyn mustaan viittaan. Maski oli kuin Alice Cooperilla, mutta pop-toimittaja Hector lienee ottanut mallia suoraan Arthur Brownilta. Esitystä ilkuttiin sittemmin muun muassa koomikko Leo Lastumäen tv-hupailussa ja Sleepy Sleepersin Traktori-kappaleessa.

Matti Bergströmin mahtipontinen sovitus on velkaa The Moody Blues -yhtyeelle, mutta kuunnelkaapa huviksenne myös Hanttikortti #182. Saatatte havaita tyylillistä samankaltaisuutta.

Hectorin ensimmäinen konserttikiertue loka-marraskuussa 1974 kulki myös Lapsuuden loppu -nimellä. Nimikappaletta ei kuultu livenä, mutta se julkaistiin sentään marraskuussa singlenä. Biisi nousi singlelistan 11. sijalle, mikä oli Hectorin sen ajan mittapuulla suuri pettymys. Löysin seiskan Musiikki Fazerin poistolaatikosta monta vuotta myöhemmin parilla markalla.

Vaikka Hector oli maan suosituin rock-artisti, munkin viittaan pukeutunut Jussi Raittinen voitti Syksyn sävelen suurten ikäluokkien äänillä. Mainostelevisio tuhosi säästäväisyyden nimissä kisassa kuudenneksi jääneen Lapsuuden lopun alkuperäisen kuvanauhoituksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti