Turun Dynamossa järjestetyllä Elämän valttikortit -klubilla vierailleet dj:t soittivat elämänsä 50 tärkeintä kappaletta - hienoja ja viileitä biisejä.

Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.

tiistai 8. marraskuuta 2011

#128: Cartrouble - Adam & The Ants (1980)


Miettikää, autosta on monenlaisia ongelmia. Sen hankinnassa voi säästää, mutta lopulta sekin maksaa, rakkineen ylläpito maksaa, ja sen käyttämä polttoaine maksaa julmetusti. Autoa olisi periaatteessa mukava ajaa, mutta koska en ole omaa autoa koskaan hankkinut, ajotaitoni on surkea, ja ajaminen vaatii minulta valtavasti keskittymistä. Parkkipaikan löytäminenkin ja siihen ujuttautuminen on pirun vaikeaa. Olen ollut töissä autopesulassa ja myös siivonnut yhden kesän linja-autoja. Niistä hommista ei ole liikaa hyviä muistoja. En edes pidä autopelien pelaamisesta. TOSI syvälle aiheeseen pureutuvaan Cartrouble-biisiin samaistuminen on siis helppoa.

Lontoolainen taideopiskelija Stuart Leslie Goddard aloitti musiikkiuransa Bazooka Joe -nimisen pub rock -yhtyeen basistina. Goddard erosi bändistä nähtyään lämppärinä esiintyneen Sex Pistolsin ensimmäisen keikan marraskuussa 1975, ja perusti oman B-Sides -punkbändin Lester Squaren ja Andy Warrenin kanssa. Bändi harjoitteli tiiviisti, mutta ilman rumpalia se ei keikkaillut.

Goddard vietti kolme kuukautta laitoksessa napattuaan yliannostuksen nappeja anoppinsa lääkekaapista. Ulos päästyään Goddard alkoi käyttää taiteilijanimeä Adam Ant. Aktivoidun B-Sidesin nimeksi vaihdettiin vuoden 1977 alussa Adam & The Ants rumpali Paul Flanaganin löytymisen jälkeen.

Kesäkuuhun 1977 mennessä Square oli lähtenyt perustamaan The Monochrome Setiä ja hänen tilalleen kitaristiksi tuli Mark Ryan. Flanaganin tilalle uudeksi rumpaliksi liittyi Dave Barbarossa. Tällä kokoonpanolla The Ants äänitti ns. Jubilee-demot, ja esiintyi Derek Jarmanin ohjaamassa samanimisessä punk-elokuvassa.

Tammikuussa 1978 The Ants vieraili ensimmäistä kertaa John Peelin radioshowssa. Huhtikuussa ilmestynyt Jubilee-soundtrack sisälsi kaksi bändin ensimmäistä virallisesti julkaistua äänitettä. Siouxsie & The Bansheesin lämppärinä kiertänyt The Ants kokosi oman uskollisen "ant people" -fanikatraan, mutta media ei pitänyt bändin S/M-imagosta. Deccan lokakuussa julkaisemaan Young Parisians -debyyttiseiskaan mennessä kitaristiksi oli liittynyt parin miehistönvaihdoksen jälkeen Matthew Ashman.

Decca ei osannut markkinoida bändiä, ja heinäkuussa 1979 ilmestyneen seuraavan singlensä Zerox ja lokakuussa ilmestyneen debyyttialbuminsa Dirk Wears White Sox The Ants julkaisi pienellä Do It -merkillä. Warren lähti The Monochrome Set -yhtyeeseen äänitysten jälkeen. Synkän futuristinen post punk -albumi ei menestynyt, ja turhautunut Adam Ant pyysi manageri Malcolm McLarenia apuun. McLaren nappasi kohta Ashmanin, Barbarossan ja uudeksi basistiksi liittyneen Leigh Gormanin kainaloonsa ja perusti näiden kanssa uuden Bow Wow Wow -bändin.

McLaren teki Adamille palveluksen. Tempauksesta sisuuntunut mies kasasi itselleen uuden entistä ehomman The Ants -kokoonpanon hyödyntäen itse McLarenin bändille esittelemiä burundi-biittejä ja uusromanttista piraatti-imagoa. Ants-muusikoiden käyttämät tribaalirytmit perustuivat ranskalaisten antropologien itä-afrikkalaisessa kylässä tekemiin nauhoituksiin, jotka oli julkaistu Musique du Burundi -nimellä vuonna 1968. Mike Steiphenson oli julkaissut rytmeistä Burundi Black -nimellä pop-version 1970-luvun alussa, ja sillä oli oma vaikutuksensa jo Mike Leanderin ja Gary Glitterin sekä Mike Chapmanin ja Nicky Chinnin 70-luvun alun glam-biitteihin.

Adam Antin oikeaksi kädeksi liittyi useammassakin uuden aallon bändissä sukkuloinut rautalankakitaristi Marco Pirroni. Uudessa kokoonpanossa oli The Glitter Bandin esikuvan mukaan kaksi rumpalia, joista Chris Hughes toimi myös bändin tuottajana. Maaliskuussa 1980 julkaistulla Cartrouble-singlellä rumpuja soittaa tuleva Culture Club -jäsen Jon Moss. Uudella tyylillä ja soundilla silattu uusintaversio Dirk Wears White Sox -albumiraidasta nousi brittien indie-singlelistan ykköseksi. Adam & The Ants aloitti menestyksekkään Ants Invasion -kiertueensa, minkä lopussa se kirjoitti levytyssopimuksen CBS:n kanssa.

Adam & The Ants juhli pari vuotta new romantics -ilmiön aallonharjalla ja myös Cartrouble-singlen CBS-uusintajulkaisu nousi listalle korkealla pönöttävien uusien The Ants -levytysten seuraksi. Keväällä 1981, parahiksi ennen ykköshitti Stand & Deliverin julkaisua, uudeksi basistiksi liittyi The Vibratorsissa ja Roxy Musicissa soittanut Gary Tibbs. Tibbs soittaa bassoa myös oheisella Prince Charming -kiertueella kuvatulla Cartrouble-livellä.



Adam Ant siirtyi seuraavana vuonna värikkäälle soolouralle. Pari vuotta tekeillä ollut kuudes sooloalbumi Adam Ant Is the Blueblack Hussar in Marrying the Gunner's Daughter ilmestynee Adamin omalla levymerkillä vuoden 2012 aikana, mutta saattaa olla, että sitä odotellessa ehtii vielä kasvattamaan komeat kesäviikset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti