Turun Dynamossa järjestetyllä Elämän valttikortit -klubilla vierailleet dj:t soittivat elämänsä 50 tärkeintä kappaletta - hienoja ja viileitä biisejä.
Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.
Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.
torstai 26. toukokuuta 2011
#191: Dead Moon - Mad Sin (2005)
Saksalaisen psykobilly-yhtye Mad Sinin Dead Moon's Calling -albumin kipakasti nakuttavalla nimibiisillä ei liene mitään tekemistä aikalaisbändi Dead Moonin kanssa. Zombiearmeijan ylösnousemuksesta kertovan kappaleen vierailevana vokalistina kuullaan tanskalaisen HorrorPops -yhtyeen Patricia Dayta.
HorrorPopsin ohella Day tunnetaan hänen Hard Rock Casinoa ja barbienukkevalmistaja Mattellia vastaan viime vuonna nostamastaan oikeusjutusta. Hard Rock Casino ja Mattell julkaisivat tekijänoikeuslupien kera sarjan rock'n'roll -barbieita kuten Debbie Harry, Joan Jett ja Cyndi Lauper, mutta Patricia Daylta ei kysytty lupaa tismalleen Dayn näköisen "hard rock cafe barbien" / "rockabilly barbien" valmistamiseen.
Big Cheese -lehden selailu tai käynti minkä tahansa psykobillybändin keikalla osoittavat, että Dayn pukeutumis- ja hiustyyli on omaksuttu niin laajasti, ettei oikeusjutulle taida löytyä riittävästi pohjaa.
New wave -vaikutteinen HorrorPops edustaa jo psykobillyn kolmatta aaltoa, mutta vuonna 1987 perustettu Mad Sin on toisen aallon veteraaniyhtye. Genre sai nimensä Johnny Cashin One Piece at a Time -kappaleen (1976) sanoituksesta, mistä termin nappasi käyttöönsä The Cramps -yhtye. Ensimmäinen itse musiikkiaan psykobillyksi, punkin ja rockabillyn synteesiksi kutsunut bändi oli brittiläinen The Meteors. Genrelle ovat tyypillisiä yliampuvan pukeutumistyylin ja musiikkityylien yhdistelemisen lisäksi kauhu- ja eksploitaatioelokuvista ammentavat "paljon verta ja karvoja" -tyyppiset sanoitukset.
Massiivisen vokalistin Köfte De Villen (s. Mourad Calvies), kitaristi Steinin (s. Thorsten Hunaeus) ja vuonna 2002 bändistä poistuneen Holly Burnetten triona aloittanut Mad Sin on nykyään viisihenkinen bändi. Showryhmään kuuluu vielä kuudentena jäsenenä tultasyöksevä taustalaulaja Hellvis. Dead Moon's Calling lienee Mad Sinin yhdeksäs studioalbumi, kun katalogista poisluetaan "virallinen" demobootleg, japanilainen vinyyli-EP ja bändin alkuvuosien tuotannon parhaimmiston koonnut kokoelmalevy.
Kovan julkaisutahdin lisäksi yhtye on tehnyt nimeään tunnetuksi ahkeralla keikkailulla ympäri maailmaa. Itse sain todistaa bändin vetreää keikkakuntoa Ilosaarirockissa 2008. Ruhrpott Rodeo 2007 -festivaaleilla taltioitu Dead Moon -liveversio ei yllä lähellekään Ilosaaren meininkiä. Rankka psykobilly-elämäntyyli - ja mitä kaikkea siihen sitten liittyykään - on saattanut DeVillen lähes haudan partaalle. Ennen viime vuonna ilmestynyttä Burn and Rise -albumia DeVille tilasi lisäaikaa laihduttamalla kolmanneksen painostaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti