Turun Dynamossa järjestetyllä Elämän valttikortit -klubilla vierailleet dj:t soittivat elämänsä 50 tärkeintä kappaletta - hienoja ja viileitä biisejä.
Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.
Hanttikortit-blogissa esiteltäviä kappaleita on yli neljä kertaa enemmän. Esitysten taso vaihtelee helvetistä taivaaseen, mutta omasta mielestäni ne kaikki ovat mahtavia. Nää laulut teki minusta tän miehen.
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
#192: Baby I Don't Care - Transvision Vamp (1989)
Muun muassa The Troggs-yhtyeen käyttämää kitarariffiä kierrättävän Baby I Don't Care -biisin viehätys perustuu vetävän kitaroinnin lisäksi laulusolisti Wendy Jamesin räväkkään alkukirkaisuun ja polvet sulattavaan huokailuun. Biisin kaiutettu popsoundi on samoihin aikoihin myös Nina Hagenia ja Flesh For Lulu -bändiä tuottaneen saksalaisen ex- Gina X Performance -jäsenen Zeus B. Heldin käsialaa.
Brightonilaisen kitaristin ja lauluntekijän Nick Christian Sayerin päässä eli 1980-luvun alussa visio täydellisestä rockbändistä, missä hänen Eddie Cochranista, Bob Dylanista (hyvää syntymäpäivää sweet seventy), Velvet Undergroundista, Blondiesta, The Clashista ja science fiction -elokuvista ideoita ammentavia biisejään laulaisi skandinaavinen seksipommi. Patti Smithin biisejä yökerhossa esittänyt 17-vuotias blondi Wendy James oli tarpeeksi lähellä Sayerin unelmaa. Heistä tuli pariskunta.
Kuvitteelliseen Saturn 5 -elokuvaan biisejä demonnut duo muutti Lontooseen 18 kuukautta myöhemmin. Kolme vuotta parivaljakon kohtaamisen jälkeen Billy Idol oli ehkä kuumin nimi Atlantin toisella puolella, ja Idolin ex-bändikaveri Tony Jamesin scifi-bändi Sigue Sigue Sputnik brittiläisen musiikkitaivaan kirkkain komeetta. Ilmapiiri oli otollinen Nick Sayerille ja Wendy Jamesille, ja he onnistuivat solmimaan levytyssopimuksen MCA-yhtiön kanssa.
Muun muassa The Partisans -yhtyeessä soittanut Dave Parsons pestattiin basistiksi matkalla kämpiltä paikalliseen pubiin. Naapuriasunnossa majaileva Tex Axile (s. Anthony Doughty) oli elätellyt omaa unelmaansa rocktähteydestä (muun muassa hajoamisen partaalla olleessa X-Ray Spexissä 1978-1979) jo vuosikausia. Kosketinsoittaja Axile lupautui rumpaliksi, kunhan liverumpaliksi hankittaisiin oikea rumpali. Keikoilla Axile huolehti bändin ohjelmointipuolesta.
Transvision Vamp oli suosionsa huipulla vuonna 1989, jolloin yhtyeen toinen albumi Velveteen nousi brittilistan ykköseksi. Baby I Don't Care nousi albumin ensimmäisenä singlepoimintana listan kolmanneksi kotimaassaan ja Australiassa. Suomen listalla singleä ei jostain syystä noteerattu lainkaan, vaikka läpimurtosingle I Want Your Love oli noussut meillä listakolmoseksi ja Velveteen-albumikin oli top kympissä. Yhtye vieraili kesällä Provinssirockissa ja soitti ikiajoiksi mieleenjääneen keikan.
Kahden vuoden tauon jälkeen julkaistun kolmannen albumin (1991) vastaanotto oli tyrmäävä ja brittiläisen popmedian Wendy James -vastaisuus saavuttanut naurettavat mittasuhteet. Kun USA:n valloituskaan ei ottanut tulta alleen, yhtye hajosi kiertueen jälkeen.
Lontoolaiseen grungeyhtyeeseen Bush liittyneestä Parsonsista tuli menestyksekkäin Transvision Vampin jäsenistä. Axile on jatkanut puuhailua pienimuotoisempien musiikkiprojektien parissa. Masentunut ja päihdeongelmista kärsivä Sayer vetäytyi kokonaan musiikkibisneksestä. Jamesin epäonniset comeback-yritykset ovat jatkuneet näihin päiviin saakka.
PS.
Vuonna 2003 näyttelijä Jennifer Ellisonin Britney Spears -kopiointi Baby I Don't Care -kappaleesta nousi brittilistan kuudenneksi. Feikillä ja aidolla asialla ON eroa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti